Valintojen tuoma vaikeus – vai vapaus?

Viisi askelta strategiauskoon 

(Sisältövaroitus; soveltuva kaikenkokoisille yrityksille, erityisesti epäilijöille)

Pidätkö enemmän selkeydestä vai kaaoksesta? Onko sinulle maanantaiaamuna täysin kirkasta, miksi avaat työläppärin ja miten aiot tuota tehtävää tällä viikolla toteuttaa? Ajelehditko maailman muutoksissa sattumiin ja tuuriin luottaen vai luetko sujuvasti erilaisia signaaleja, joiden avulla suunnistat tulevaisuuteen?

Selvitimme viime vuonna tapahtumateollisuuden yrityksissä olevaa yrittäjyys- ja johtamisosaamista sekä sen puutteita. Pengoimme sekä strategisen että operatiivisen johtamisen tasoja eri kokoisia ja erilaisia tapahtuma-alan toimintoja tuottavia yrityksiä tutkien. Tulosten perusteella iso osa alamme yrityksistä kärsii strategisen johtamisen osaamisen puutteista jopa siinä määrin, että se estää yrityksen kasvua ja kehitystä. Koska tapahtuma-alalle ei ole ollut olemassa systemaattista koulutusta, yrittäjäksi päädytään usein itseoppineena. Tällöin käytännön tekeminen korostuu kasvu- ja kehitysosaamisen kustannuksella.

Olen itse päätynyt tapahtuma-alan yrittäjäksi työskenneltyäni ensin lähes kaksikymmentä vuotta alan erilaisissa operatiivisissa tehtävissä. Minulla on media-alan korkeakoulututkinto ja olen täydentänyt osaamistani opiskelemalla strategisen johtamisen eri osa-alueita. Ennen yrittäjäksi hyppäämistä työskentelin johtoryhmävastuussa eräässä tapahtuma-alan yrityksessä, jossa toteutettiin tuolloin liiketoiminnan strateginen suunnanmuutos ja haettiin vahvaa kasvua. Oma osaamiseni ja kokemukseni strategian hyödyistä perustuvat tähän taustaan sekä jatkuvaan lisätiedon ahmimiseen erilaisten artikkeleiden kautta sekä sparrikeskusteluihin strategiakonsultteina tai liiketoimintajohtajina toimivien ystävieni kanssa. Myönnän avoimesti, että olen strategiauskovainen. Ja nyt yritän käännyttää myös sinut!

• Väitän, että hyvä strategia on paras investointi yrityksen kannattavuuteen, kasvuun ja sekä omistajien että työntekijöiden hyvinvointiin. Oli omistajia ja tekijöitä sitten yksi tai kaksi tai kaksituhatta, antaa strategia selkeyttä ja suunnan. Jotain, mitä vasten tekemistä ja tuloksia voi arvioida. Jotain, mihin voi ja kannattaa palata erityisesti silloin, kun tekeminen tuntuu sekavalta ja valinnat vaikeilta. 
• Hyvä strategia estää ajan, rahan, raaka-aineiden, älykkyyden ja jaksamisen tuhlausta. Hyvä strategia innostaa ja motivoi tekijöitä, auttaa ymmärtämään ja palvelemaan asiakkaita entistä paremmin, toimii yrityksen sisäisen keskustelun raamina ja auttaa myynnin ja markkinoinnin tarinan rakentamisessa.
• Kääntäen sanottuna huono strategia tai strategian puute aiheuttaa ennemmin tai myöhemmin fokuksen puuttumisen, hukkaa ja tuhlausta, turhautumista ja konflikteja – ja kaikkien näiden kerrannaisvaikutuksia.

Otsikossa ei ole virhettä. Väitän, että nimenomaan pienellä yrityksellä ei ole varaa toimia ilman strategiaa.

• Pienen yrityksen kaikki tekeminen ja osaaminen on yleensä sidottu yksittäisiin avainhenkilöihin, ja taloudellinen joustavuus on hyvin rajallista. Mikäli yrityksessä halutaan saavuttaa jonkinlaista kehitystä ja ennustettavuutta, ja mikäli yrittäjät ajattelevat tekevänsä välillä muutakin kuin töitä (olen kuullut, että osa yrittäjistä toimii myös näin), on strategia hyvin käytännönläheinen työväline tämän mahdollistamiseen.
• Pieni yritys on monesti kohtalokkaalla tavalla riippuvainen yksittäisistä asiakkaista. Strategian avulla on mahdollista ymmärtää asiakkaan muuttuvia tarpeita ja mukauttaa omaa tekemistä tämän mukaan: Siis hyödyntää pienen toimijan ketteryys ja varmistaa asiakaspysyvyys.
• Viimeistään siinä vaiheessa, kun kuvaan astuu työntekijöitä, on syytä pystyä kommunikoimaan tekemisen suuntaa ja tavoitteita sekä johtamaan kokonaisuutta tuohon suuntaan. Selkeys ja ennakoitavuus ovat merkittäviä tekijöitä myös työntekijöiden kuormituksen ja viihtyvyyden muodostumisessa. Ja työntekijöiden pysyvyys on yrityksen kasvun, kannattavuuden ja yrittäjien jaksamisen kannalta jälleen yksi keskeinen tekijä.

• Määrä ei korvaa laatua strategioissakaan. Strategiaa ei kannata rakentaa siksi, että voi esittää olevansa älykäs. Eikä siksi, että voi raksia yhden asian to do -listalta ja jättää lopputuloksen vuodeksi pöytälaatikon perälle. Strategia kannattaa rakentaa siksi, että asiat olisivat mahdollisimman yksinkertaisia. Hyvä strategia on itseasiassa niin simppeli, että se mahtuu yhdelle paperille ja jokainen sen lukenut ymmärtää, miksi yritys on olemassa, mitä se tavoittelee ja miten se aikoo tavoitteet saavuttaa. Sen jälkeen seuraa sitten sitä käytännön tekemistä ja tulosta, ehkä jopa aiempaa mielekkäämmin.

• Ilman strategiaa voi päästä pitkälle ja tehdä tulosta pitkiäkin ajanjaksoja. Jos kuitenkin palaamme ajassa taaksepäin kevääseen 2020 havaitsemme, että välillä meidät yllätetään totaalisesti. Hyvä strategia, sen aktiivinen seuranta ja tulevaisuuden ennakointi edesauttavat pärjäämistä myös yllättävissä muutostilanteissa, joissa piilee aina myös mahdollisuus. Strategista osaamista voi ja kannattaa kehittää. Aloittamalla ihan juuri siitä, että laatii yritykselle sen ihka ensimmäisen strategian.

• Nörttiyteen ja insinööriajatteluun taipuvaisten saattaa olla helpompaa rakastua strategioihin. Empiiriseen tutkimukseen perustuen väitän silti, että vapaa taiteilukin on tuloksellisempaa ja antoisampaa, kun sen turvana on suuntaa ja tavoitteita riittävällä tavalla linjaava raami.

• Tyhmä paljon työtä tekee, viisas pääsee vähemmällä. Kukaan meistä ei osaa kaikkea. Enkä ole vielä tavannut ketään, joka haluaisi tehdä ihan kaikki yrityksen toimintaan liittyvät hommat itse. Strategian laadinta auttaa tunnistamaan myös yrityksen kriittiset kehityskohteet ja osaamispuutteet. Yrittäjänä tärkeintä on säilyttää oma innostus ja ylläpitää sitä liekkiä, miksi aikoinaan alkoi yrittäjäksi – juuri se omannäköinen tekeminen. Strategian myötä voikin vapautua aikaa juuri niiltä tylsiltä ja motivaatiota syöviltä hommilta.

• Strategia on mahdollista nähdä myös pelinä. Toimintaympäristö on pelikenttä ja sen erilaiset tekijät pelinappuloita. Jos tällainen kutkuttaa, niin paina start ja hyppää mukaan.

• Ihmisiä sykähdyttävien elämysten parissa toimiminen ja yrityksen kehittäminen vaativat aikaa ja tilaa luovuudelle. Aikaa ja tilaa ei synny vain kalenterin kautta, vaan valintojen selkeytymisen ja mielenrauhan lisääntymisen seurauksena. 
• Yrittäjyydestä kerrotaan liian usein tarinaa, jossa yrittäjä tekee koko ajan paljon, ei lomaile, eikä lopulta juurikaan edes ajattele. Kuinka moni kuitenkaan ryhtyy yrittäjäksi halusta olla yrityksen ja työnteon vankina, vailla mahdollisuutta nauttia muista elämän osa-alueita tai omasta henkisestä kasvusta ja kehityksestä? Ajattelen itse, että yrittäjyys on arvovalinta, mutta nuo arvot unohtuvat jos arki muodostuukin merkityksettömäksi puurtamiseksi. 
• Strategia on konkreettisia valintoja ja myös poisrajaamista. Strategia siis tuottaa myös vapautta.

Viime vuodet ovat muokanneet tapahtuma-alaa monin, odottamattomin tavoin. Alan kasvunäkymät ovat jälleen vahvat, mutta myös osaamisen kasvua tarvitaan edelleen, kun asiakkaat vaativat jatkuvasti yhä vaikuttavampia ja merkityksellisempiä kokemuksia. Asiakkaista myös kilpaillaan koko elämys-, hyvinvointi- ja vapaa-ajan palvelusektorin laajuudella. Ennustan, että asiakkaiden odotukset ja kilpailukentän moninaisuus tulevat kirittämään myös tapahtuma-alan kehitystä seuraavan kymmenen vuoden aikana huikeasti – se mitä ymmärrämme tapahtumista tai alamme yrityksistä tänään, on vuonna 2034 jotain aivan muuta. 

Alussa mainitsemassani selvityksessä tapahtuma-alan kehittyviksi kyvykkyyksiksi nousivat liiketoiminnan strateginen suunnittelu, tulevaisuuden ennakointitaidot, asiakaslähtöinen tuotekehitys ja ihmisten johtaminen. Noita kyvykkyyksiä kehittävät yritykset tulevat olemaan alan tulevaisuuden vetureita. Aiotteko te olla mukana siinä joukossa?