Tähän tulis tällainen kuva

Kuusisto & Partnersin toimistolla käydään usein seuraavanlaisia keskusteluja: Eikö olekin niin, että tämä on yläkäsite näille toisille. Tämä liittyy tähän. Tämä tulee ensin, ja vasta sitten nuo toiset. Tämä on niinkuin näin, ja tämä näin. Tuo on keskeisin: jos se ei tapahdu, niin mikään muukaan ei voi tapahtua. Samalla piirretään paperille tai valkotaululle palloja, nuolia ja laatikoita joissa tieto järjestyy ja syy-seuraussuhteet selkenevät.

Nämä keskustelut ja ääneen ajattelun hetket ovat kunkin projektin tiedon visualisoinnin sydän. Suttuiset muistilaput talletetaan ja valkotaulut kuvataan huolella, ja kuukausien päästä projektin valmiissa materiaaleissa olevista kuvituksista näkee usein ensimmäisten versioiden haamut.

Tietomuotoilua, tiedon visualisointia, kuvitusta?

Tiedon muotoiluun liittyvät termit ovat moninaisia. Eri sanoilla voidaan tarkoittaa samaa asiaa tai ilmaista mielipide-eroja. Hyvä suomenkielinen määritelmä löytyy infograafikko Joel Kanervan blogista: “Tietomuotoilu on prosessi, jossa tietoa esitetään visuaalisesti selkeästi ja ymmärrettävästi” ja “Hyvä tietomuotoilu viittaa tietojen esittämistapaan, jossa tieto on helposti ymmärretävää, muistettavaa ja käytettävää.” Kanervan mukaan selkeys, käytettävyys, luotettavuus ja interaktiivisuus ovat hyvin muotoillun tiedon merkkejä.

Eri koulukuntien välillä on eroja siinä, kuinka paljon tiedon välittämisen ja estetiikan fuktiot saavat mennä tietomuotoilussa sekaisin. Kaikki ovat kuitenkin yhtä mieltä siitä, että tietomuotoilu ei ole kuvittamista. Tietomuotoilun prosessiin kuuluu harkittu yksinkertaistaminen, valintojen tekeminen ja erilaisten visualisointyökalujen käyttäminen. Tietomuotoilussa ensisijainen tehtävä on tiedon välittäminen, ei kauniin kuvan tekeminen: funktio ennen muotoa. Tosielämässä tiedonvälityksen tehtävää sovitetaan yleensä yhteen esimerkiksi brändikäsikirjan tai muun visuaalisen ohjeen noudattamisen kanssa.

”Tietomuotoilussa ensisijainen tehtävä on tiedon välittäminen, ei kauniin kuvan tekeminen: funktio ennen muotoa.”

Tietomuotoilussa valitaan, mitä ja miten esitetään jotta materiaalin visuaaliset osat tukevat sisällön tehokasta ymmärtämistä ja sisäistämistä. Valintoja tehdessä tärkeintä on tiedon luotettava ja totuudenmukainen esittäminen. Erilaiset kaaviot, infografiikat ja muut viritelmät rikastuttavat ja avaavat teksti- tai numeromuotoista dataa. Tietomuotoilua voidaan tehdä kaikenlaiselle tiedolle. Tuttujen piirakka- ja pylväskaavioiden lisäksi tietomuotoilua edustavat esimerkiksi käyttöohjeet ja liikennemerkit. Tai hissin nappien rivi, joka järjestyksellään kertoo, että alin kerros on numero 1 ja ylin numero 7.

Käytännössä tietomuotoilija rakentaa hierarkioita, johdattelee lukijan silmää, valitsee merkityksellisiä värejä, selkeitä fontteja ja silmäyksellä avautuvia ikoneita. Tietoa muotoillessa hyödynnetään kulttuurista pikakirjoitusta, graafisen suunnittelun periaatteita ja ihmisaivojen tapaa hahmottaa maailma. Esimerkiksi suomalaisessa kontekstissa punainen ja vihreä vierekkäin ovat ei/huono ja kyllä/hyvä, näiden väliin jää keltainen ehkä/melko. Vinosti kuvan päältä leikkaava viiva viestii kieltoa. Aika kulkee janalla vasemmalta oikealle ja ympyrässä kellotaulua mukaillen. Suuren tietomäärän äärellä tietomuotoilijan tulee huolehtia kokonaisuuden johdonmukaisuudesta. Syntyykö visualisoinneista, graafeista ja kuvituksista tarina, joka etenee ja jossa tieto syventyy?

Miksi tehdä tietomuotoilua

Hyvin muotoiltu tieto on helppo ja nopea ymmärtää. Visualisoitu tieto jää mieleen. Infografiikan ja kuvituskuvan funktiot hämärtyvät joskus, sillä tietoa viestivä kuva voi myös houkutella syventymään ja muuttaa tietoa sisältävät dokumentin tunnelmaa. Näitä tavoitteita ei voi aina erottaa toisistaan. Selittävä kuva voi olla myös ison materiaalin tiivistys tai ensiaskel laajempaan tietoon. Kun tietää jo, millaisen muodon suuri tekstimäärä ottaa, voi sitä olla helpompi lähestyä.

Käytännön esimerkki: Kuusisto & Partners Oy:n asiantuntijatyöstä syntyy usein raportti. 20-30 sivua havaintoja, johtopäätöksiä, ylipäänsä tiukkaa tekstiä. Itse raporttikin on jo tietomuotoilun tulos. Sitä varten on valittu, järjestetty ja yhdistetty tavallisesti usean kuukauden, erilaisten työpajojen ja tiedonkeruuhetkien aikana kertynyt tieto. Pdf-dokumenttia selatessa silmille hyppäävät tiivistävien loppulauseiden sijaan kuvat ja graafit.

Kuvat ovat myös usein se osa raportista tai esityksestä, joka leviää laajimmalle. Kuvia voi käyttää monissa eri yhteyksissä, ja tietomuotoilijan tulee huomioida tämä työssään. Visualisointi tai graafi tullaan erottamaan asiayhteydestään, se siirtyy ruutukaappauksena jonkun muun diaesitykseen tai pikaviestin liitteeksi. Tämä ei ole ainoastaan huono asia. Onnistuneesti muotoiltu tieto on erittäin tehokas viestinnän väline: yhdellä väläyksellä kerrotaan ja sisäistetään. Hyvin jäsennelty, tehokkaasti viestivä ja väärinkäsityksistä vapaa tieto on myös tiedolla johtamisen perusedellytys.

Visualisointi viestii tärkeimmästä

Viimeisimpänä mutta ei vähäisimpänä: tiedon muotoilu on on tärkeimmän etsimistä. Asiantuntijatyössä iskee helposti vauhtisokeus. Kun itse viettää koko työaikansa samojen aiheiden ympärillä, voivat monimutkaisetkin asiat alkaa tuntua itsestäänselvyyksiltä. Se, että joskus tämäkin on pitänyt jäsentää ja oppia, unohtuu.

Erinomaisessa tiedon visualisoinnissa on kaikki tarpeellinen muttei mitään ylimääräistä. Oman työn perusteiden ja taustatiedon monimutkaisten verkostojen äärelle pysähtyminen esimerkiksi visualisoinnin avulla auttaa kirkastamaan omaa ydinviestiä asiantuntijana. Tässä työssä myös tietomuotoilun ammattilaisesta on apua. Oman erityisalan ulkopuolelta tuleva kuvan ja tekstin ammattilainen auttaa palaamaan ummikon saappaisiin ja etsimään asian ytimen.

”Erinomaisessa tiedon visualisoinnissa on kaikki tarpeellinen muttei mitään ylimääräistä. ”

Lähteet & lisälukeminen

Joel Kanerva: Tiedon visualisointi – mitä se tarkoittaa?

Joel Kanerva: Tietomuotoilu tekee tiedosta helposti ymmärrettävää